tiistaina, joulukuuta 27, 2005

kivulias aamu

Aivan ihanaa herätä siihen, että pääkopassa jyskyttää niin kovasti ettei uskalla edes silmiä avata. Jyskytyksen lisäksi mahanpohjalla sappineste kupliin siihen malliin, että kohta tulee kiire. Kylläpä kyllä, toinenkin vanha ystäväni oli tuntemuksistani päätellen palannut. Mr. Migreeni.

Kaikki paikat myllättyäni, oli pakko todeta ettei talosta löydy ainuttakaan kivunpoistajaa. Ei niitä sinisiä ihania pikku tabuja, mutta ei myöskään perusburanaa. Uni ei tullut uudestaan, eikä kokopäiväinen kaakelikiponkaan kaulailu houkuttanut. Lomapäiviään pitkään nukkuvia ystäviä en raaskinut pelastajiksi herättää, joten noin tunnin verran kuuman suihkun alla istuttuani ja itkettyäni, raahasin itseni tkl:n avulla lähimpään apteekkiin.

Nyt on suurin kipu ja pahoinvointi poissa. Mutta jomotus, väsymys ja töttöröö olo, ovat vielä jäljellä.
Tästä eteenpäin minulta löytyy taas kotiapteekista arsenaali kivuntappajia. Aika paljon olisin aamulla maksanut moisesta.

Onkohan minulla vielä joitain kivuliaan ikäviä "ystäviä" menneisyydessä, kun näyttävät nyt kaikki löytävänsä tien takaisin seurakseni.
Taidan vajoita peiton alle piiloon, pakoon pahaa maailmaa.

2 Comments:

At 2:13 ip., Blogger justsopivasti said...

Ensin luulee, että kuolee. Sitten toivoo.

Hyvää joulua muuten.

 
At 5:11 ip., Anonymous Anonyymi said...

Tuu pois siältä peiton alta ny. Se on eri vuasi ja kaikkee =)

 

Lähetä kommentti

<< Home