maanantaina, lokakuuta 03, 2005

syksy

Ihan kun ei olisi koko viikonloppua ollutkaan. Syystä että, vietin lauantain poikkeuksellisesti töissä. Kaduin sitä lupausta heti, kun sana "sopii" oli suustani ulos päässyt. Mutta minkäs teet, kun (jossain asioissa) on liian kiltti ja tunnollinen. Tyhmästä päästä kärsii ja sitä rataa.

Ainoa ilo, mikä aikaisesta noususta ja aamutuimaan vielä tyhjien katujen tallomisesta löytyi, oli maahan pudonneet syksyiset lehdet. Koska kukaan ei ollut näkemässä, sain rauhassa juosta lehtikasojen läpi ja vielä potkaistakin perään, että oikein pöllysivät. Ovat jotenkin kovin kauniin värisiä tänä vuonna. Lehdet siis. Oikein syvän punaisia ja keltaisia. Niin kauniita, että keräsin pinon työpöytäni kulmalle ilahduttamaan.

Sunnuntai tosin oli vienyt jo kirkkaimman sävyn.