torstaina, kesäkuuta 02, 2005

apinoita olkapäällä

Ihanissa maisemissa sain viettää pari päivää kurssittamassa itseäni. Intensiivinen, silmät ja mielen avaava oli kurssin aihe. Ennenkin olen tätä tapaa yrittänyt elämässäni hyödyntää, mutta nyt sen idea aukesi vielä paremmin, loistavan kouluttajan avustuksella. Tulipa taas siivottuja luurankoja omasta kaapista tai ainakin laitettua siivous alulle. Mielenkiintoista kyllä, kuinka mieli muokkaa hankalia asioita eri muotoon ja näin ikään kuin naamioi sen ihmiselle helpommaksi ja hyväksyttävämmäksi. Laittaa piiloon.

Mutta kun aikansa tonkii, niin kyllä se aito ja alkuperäinen ongelma siltä jostain syvältä löytyy. Ja kun se löytyy, niin sitten voikin viskata apinan pois olkapäältä istumasta ja elää kevyemmin ja ilman möykkyä mahassa.
Kuulostaa helpommalta kuin on, mutta toivottavasti harjoitus tekee tässäkin mestarin. Kevyempi ja möykytön elämä kuulostaa ihanalta.

Kotimatkalla junassa viihdytin kanssamatkustajia, torkahtamalla aina hetkeksi ja havahtumalla unesta sätkähtämällä kymmenen senttiä yläs penkistä, kädet ilmaa viuhtoen, pumpun hakatessa kolmatta sataa lyöntiä sekunnissa.
Tällä kertaa esiin kaivetut luurangot taisivat tuoda liskot mukanaan, eikä suinkaan se eilisiltana nautittu valkkarilasillinen. Mielenkiintoinen yö edessä, koska tunnetusti kaikkien mieleni myllerrysten, täytyy päästä myös esiintymään unissani.