tiistaina, toukokuuta 03, 2005

kyttäyskeikka

Jos on huoli ja pelko, mutta myös pelko soittaa, kysyä ja ottaa selvää. Niin voi ottaa käyttöön plään biin ja toisen tavat tuntien, kytätä koska henkilö ilmestyy mese-linjoille. Ja sitten, kun ilmestyy, niin odottaa hetken muina naisina, ihan kun ei olisi ollenkaan kyttäyskeikalla ollutkaan ja sitten heittää linjoille ihan ylimalkaisesti, että "mitäs kuuluu?".
Siitä tulikin sitten sellainen puolen tunnin tsättisessio, jossa ei varsinaista aihetta edes sivuttu, mutta ovelana mesettäjänä sain rivien välistä ongittua esiin paljonkin positiivista informaatiota. Nyt siis paljon paremmalla mielellä nukkumaan, toivottavasti myös unimasan tarjonta on iloisempaa kuin viime yönä.

Ja loppuun vielä hauska meemi, jonka poimin täältä

1. Missä bloggaat fyysisesti? Entä kommentoit?

Polkkaan ja kommentoin kotisoffalta tai sängystä ja aina niin epäergonomisessa asennossa, kuin mahdollista. Joskus harvoin kirjoittelen myös töistä, jos on oikein kova työmotivaatiopula.

2. Pöytäkoneella vai kannettavalla?
Läppärillä, kätevä kapistus kun sen voi retuuttaa lähes minne tahansa mukanaan

3. Oletko blogiaddikti?
Sellaisia oireita on havaittavissa. Kärjistyy varsinkin silloin, jos on jumittunut moneksi päiväksi paikkaan, josta ei pääse ollenkaan verkkoon.

4. Kuinka montaa blogia kirjoitat – anonyymisti ja/tai nimelläsi?
The one and only

5. Oletko aamu/ilta/yökirjoittaja?
Ilta ja yö, ehdottomasti. Aamulla en saisi yhtään painokelpoista lausetta aikaiseksi.

6. Uskotko bloggaavasi vielä kahden vuoden kuluttua?
Uskoisin kyllä. Välillä pitää antaa itselleen lupa olla päivittämättä, jos ei yhtään kiinnosta tai ei vaan ole mitään sanottavaa. Kun homma ei ole pakkopullaa, niin into ja ilo tässäkin touhussa säilyy.