torstaina, maaliskuuta 10, 2005

meilit karkuteillä

Eilen, jälleen pitkäksi venyneen, työpäivän loppuhetkillä. Onnistui tämä tekniikan ihmelapsi deletoimaan koko inboxinsa sisällön. Ehkä vaan noin viisisataa meiliä. Osan oli syytä jo mennäkin mananmaille, mutta osalla sitä vastoin oli vielä jotain sanottavaa. Hillittömästä cancel-laatikon naputtelusta huolimatta, ei mennyt kuin muutama tovi ja meiliboksi ammotti tyhjyyttään. Ja koska koko tämä episodi käynnistyi huolimattomasti shift+delete:llä (hipaisin vahingossa vissiin myös page down namiskaa) poistetusta yhdestä meilistä, ei niitä kadonneita lampaita löytynyt enää myöskään Deleted Items-kansiosta.

Hetken häkeltyneenä vain katselin tyhjää maisemaa ja odotin kadonneen sisällön ilmestyvän takaisin, yhtä ketterästi kun se poistuikin. Mutta ei. Ei auttanut kuin nolona soittaa, paljon parjaamaani, tekniseentukeen ja selittää, että "en oikein tiedä mitä tapahtu, mutta nyt mun kaikki meilit on poissa". Kerroin myös, että tämä on tälle nopeasormiselle tapahtunut kerran ennenkin, mutta silloin tuo cancel-laatikko oli toiminnassa ja pelastuin. Tuosta johtuen, kehtasi tyyppi vielä siellä toisessa päässä nimitellä minua taparikolliseksi. Mikä tapa se nyt on, jos pari kertaa monen vuoden aikana sormi hairahtuu väärille näppäimille.

Kaikki päättyi kuitenkin suht onnellisesti, tekninentyyppi kaappasi näyttöni hetkeksi, kursori viuhtoi vimmatusti edestakaisin ruudulla ja tadaaa! Kaikki meilit palasivat onnellisesti kotipesään. Valitettavasti niiden mukana, muutama (noin tuhat), jo aiemmin deletoimaani kaveria (viagrakauppiaat ym.) tulivat takasin kylään. Eli taas tuli hetkeksi töitä sille, joka ystävällisesti jaksaa ilmoitella, että meiliboksini on liian täynnä.