keskiviikkona, helmikuuta 16, 2005

tuo ihana möllyskä

Harmittaa, että kauniit, aurinkoiset, pakkasella kuorrutetut kevätpäivät kulkevat lähes huomaamatta ohitseni. Aamulla töihin mennessä on vielä hämyistä ja sinistä. Töistä lähtiessä on hämyistä ja harmaata. Tupakkataukoja ulkona pitävien työkaverien suusta kuulen tarinoita auringon paisteesta ja ihanasta valoisuudesta. Pitäisi varmaan joku kaunis ja aurinkoinen päivä, pyhittää ruokatunti valoterapialle ja kävellä vaikka kustannuspaikkarakennusta ympäri. Saisin ainakin hetken nauttia paljon kaipaamani äiti-auringon seurasta.

Kuutionaapurini oli avannut sälekaihtimet apposen auki myös minun neliöni puolelta. Että voisimme nauttia valosta. En vain oikein tiedä kumpi voittaa, ärtymys siitä, että aurinko on ulkona ja minä sisällä vai ilo siitä, että aurinko tuo tullessaan kevään ja kesän, valon ja lämmön.

2 Comments:

At 10:22 ap., Blogger Mimsozinho said...

Sinähän se pitkiä työpäiviä teet! Kyllähän siitä auringosta kerkeää vielä naattimaan joten anna ikkunoiden olla auki ja moikkaa aurinkoa hymyillen takaisin kun se yllättää.

 
At 11:00 ip., Blogger auringonkukka said...

Niin teen! Siis sekä pitkiä työpäiviä, että vilkuttelen valon antajalle :)
Ja edessä häämöttävän talviloman pyhitän kokonaan valopallon kanssa seurustelulle, jos hän vain suostuu kanssani aikaa viettämään.

 

Lähetä kommentti

<< Home