torstaina, tammikuuta 20, 2005

helppo nakki

Ei minun pitänyt eilen mihinkään baariin mennä. Kyseisten kekkereiden kutsunkin olin siivousvimmassani laittanut ekologisesti paperinkeräykseen. Mutta olinkin niin haluttua seuraa, että ystäväni soitti kyseisen ravitsemusliikkeen päällikölle, selitti asian ja kysyi voisikohan hänen kutsullaan tulla tällä kertaa myös yksi lisähenkilö. Ei kai nainen voi noin herrasmiesmäisen teon jälkeen olla lähtemättä. Eihän. Ja nyt täällä sitten väsyttää kovasti ja inan verran jomottaa myös ohimoita. Mutta hauskaa oli ja sehän se on tärkeintä.
Kummasti se jaksaa itseänikin hämmästyttää kuinka helposti minut saa taivuteltua liikeelle. Tai yleensä sanon joo, jo ennen kuin toinen edes ehtii esittää asian loppuun. Eli se siitä taivuttelun tarpeesta. Kunhan nyt vaan yritän esittää vaikeasti tavoiteltavaa.

Ihanaa, kun ulkona on valkeaa. Kummasti se lumi piristää tätä ikuisen ankeaa, harmaata ja yleensä myös kylmää aikaa. Jos lumi pysyy maassa huomiseen asti, niin voisi viikonlopun kunniaksi tekaista lumisen ukkelin ja pari enkeliä pihaan naapureiden iloksi. Voisi myös ottaa termariin kuumaa kaakaota ja olla vähän niin kuin retkellä. Kuulostaapa hyvältä. Olisi jo huominen.